sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Teit meistä kauniin

Olin tuossa taannoin viikon verran hoitamassa walesinspringerspanieli Hamppua, ja saman perheen parsonrusselinterrieri Hupia. Sain käyttää omistajien ihastuttavaa hybridiautoa viikon ajan, joten tietysti ajelin ulkoiluttamaan koiria Keskuspuistoon ja Nuuksioon. Kävin partionjohtajakaverini Kimmon kanssa kiertämässä Urjaa, ja nappasin mukaan vielä walesinspringerspanieli Hertankin, kun se asuu samalla suunnalla. Oli menoa ja meninkiä!







No need to panic 'cause I found my melody

Kävimme kaverini Elinan kanssa vierailemassa Stall Sandbackenilla moikkaamassa vanhaa hoitohevostani Cinaa. Harjasimme sen, koska kaviovamman takia Cina oli sairaslomalla, eikä siis ollut ratsastuskunnossa. Oli ihanaa nähdä Cina pitkästä aikaa!


Harjaukseen pääsi myös tallimestarin tamma Artemis, hauska kaveri. Tapasimme myös mitä suloisimman kissanpennun, Pikkukissan. Se olisi mielellään kiivennyt autoon mukaan, hieman teki mieli napata pikkukaveri kyytiin...

Tie pelastaa, jos vaihtaa suuntaa

Koska blogini on toistaiseksi ja kenties ikuisesti vapaa lukijoiden tuomasta taakasta, päätin tehdä tähän väliin postauksen, josta puuttuu kuuluisa punainen lanka. Pieniä kuvia ja hetkiä viime viikoilta.

Ensimmäisessä kuvassa nukkuvat Nana ja walesinspringerspanieli Hertta. Nana oli hoidossa Hertan luona, yökylä meni muuten hyvin, mutta kahdestaan jäädessään snaapelit olivat aloittaneet kiljuntakuoron. Olen iloinen, että "serkukset" tulevat niin hyvin juttuun, minun pienet rakkaat <3


Seuraavassa kuvassa on siperianhusky Elda. Se tuli Hiisi-huskyn seuraajaksi. Hiisi menehtyi melko traagisesti jo todella nuorena ja vielä sitäkin sairaampana. Siksi olin onnellinen, kun Eldaa ulkoiluttaessani sain havaita sen mitä tasapainoisimmaksi pieneksi huskylapseksi. Hieno koira!


Polyteknikkojen orkesteri = 💓 
Vietän siellä maanantai-iltani, hauska teekkariorkesteri, jonka riveissä ei tule tylsää. Itsehän en todellakaan ole teekkari, tai edes mitään sinne päinkään, mutta en ole joutunut kokemaan syrjintää. Löysin PO:n teekkariystäväni ansiosta, joka ei enää edes soita koko orkesterissa. Meillä on marraskuussa keikka, vähän alkaa jo jännittää, miten saamme kaiken toimimaan siihen mennessä...


Kävimme toissapäivänä, perjantaina, Nanan kanssa kuvassa takana näkyvässä koulussani palauttamassa muutamia kirjoja, joiden deadlinet yllättivät opiskelijan. Nana matkusti kiltisti bussilla edestakaisin, ja käyttäytyi koulussa mallikelpoisesti. Olen saanut ilahduttavasti yhdistää koiraharrastustani koulunkäyntiin, eikä koskaan ole tullut sanomista koirista, jotka ovat tulleet vierailemaan.


Tällä hetkellä vietän viikonloppuani Jyväskylän Tikkakoskella mummon luona. Mukaan lähti siskoni lisäksi serkkujeni jackrusselinterrieri Tiiti. Tiiti on todella älykäs ja huumorintajuinen pieni koira, joka tottelee käskyjä jo melkein silloin, kun niitä ollaan vasta lausumassa. Pieni koira on ilahduttanut lakkaamattomalla hännänheilutuksellaan myös mummoa, onneksi saimme Tiitin lainaan. 🐕🐾


maanantai 2. lokakuuta 2017